Sisu on jo matkalla kouluun ja
vanhemmilla on takanaan yksi tärkeimmistä – ja samalla usein vaikeimmista –
kysymyksistä ennen koulun aloittamista: millaisen koulun lapselle valitsee.
Oman tutkielmani mukaan suomalaiset vanhemmat päätyvät koulun valintaan monista
erilaisista syistä. Joillekin voi olla tärkeää, että lapsi menee lähikouluun,
toiselle taas koulun uskonnollisella tai pedagogisella suuntauksella on
merkitystä. Osa vanhemmista valitsee tutuimman, eniten suomalaista peruskoulua
muistuttavan koulun, mutta tämäkin voi toisella puolella maata olla avoin
(kunnallinen) ja toisella puolella esimerkiksi katolinen, koska koulut eroavat
toisistaan niin paljon. Pienillä paikkakunnilla vaihtoehtoja ei välttämättä
edes ole, mutta isommilla paikkakunnilla tarjonta on laajaa.
Hollannissa kouluja asetetaan
paremmuusjärjestykseen tasokokeiden (Cito) mukaan. Koulujen tulokset ovat
julkisia ja vanhemmat voivat käyttää niitä hyväkseen valitessaan koulua
jälkikasvulleen. Valtakunnallisilla tasokokeilla saattaa olla sekä positiivisia
että negatiivisia seurauksia: koulut voivat parantaa käytäntöjään ja auttaa
oppilaitaan oppimaan paremmin, mutta parempien testitulosten toivossa koulu
saattaa myös evätä pääsyn heikommilta ja enemmän tukea tarvitsevilta
oppilailta. Koulujen hyvyyden määrittely vain tiettyjen tasokokeiden tulosten
perusteella onkin mielestäni kyseenalaista.
Tutkimusten mukaan vain pieni
osa vanhemmista perustaa kouluvalintansa tasokokeiden tuloksiin tai koulusta
tehtyihin raportteihin – joskin uskon, että niiden tiedostamaton vaikutus on
tunnustettua suurempi. Sen sijaan hollantilaistutkimuksen mukaan vanhempien
päätös kouluvalinnasta perustuu toisten vanhempien suosituksiin tai leikkikoulun
ja päiväkodin suosituksiin. Vasta maahan muuttaneen voi kuitenkin olla hankalaa
tai jopa mahdotonta saada tukea lähiympäristöstään, jolloin valinta pitää tehdä
muihin seikkoihin perustuen. Oman tutkielmani perusteella esimerkiksi tietyn
koulun tarjoama lämmin vastaanotto tai henkilökemioiden kohtaaminen lapsen ja
koulun henkilökunnan välillä ovat saattaneet ratkaista kouluvalinnan.
Voin tunnustaa, että oma
valintamme koulun suhteen tapahtui ikään kuin vahingossa, mutta silti
myöhemmässä vaiheessa erittäin huolellisen ja vaikeankin päätöksenteon
seurauksena. En ole itse kierrellyt kouluja etsimässä sitä kaikkein parasta,
vaan vein lapseni lähimpään, peruskoulun yhteydessä toimivaan leikkikouluun
(peuterspeelzaal) ja pidin oikeastaan itsestään selvyytenä, että hän
neljävuotiaana siirtyy sieltä kansainväliseen kouluun ”kaikkien” muiden expat-lasten
tavoin (sillä siinä vaiheessa ajattelin, ettei lapseni voisi käydä koulua niin
kummallisella kielellä kuin hollanti...). Vuodet kuitenkin kuluivat ja koulu
tuntui niin kivalta, että päätimme jäädä. Monille suomalaisperheiden lapsille
kansainvälinen koulu on varmasti paras ja luonnollisin valinta, etenkin jos
koulutietä on jatkossakin tarkoitus kulkea englanniksi. Me kuitenkin päätimme
sukeltaa hollantilaisen koulun outoon ja kiehtovaan maailmaan, joka sittemmin
vei mukanaan. Tässä vaiheessa voin todeta, että kertaakaan en ole katunut
valintaamme. Hyvä koulu voi siis löytyä sattumalta, vaikka sen etsiminen usein
aiheuttaakin ainakin jonkinlaista ajatustyötä.
Edelleen itseäni kiehtovat ne
perusteet, joilla vanhemmat koulua valitsevat. Myös koulunvalintojen kanssa kamppailevia
vanhempia varmasti kiinnostaa: Mikä teillä ratkaisi kouluvalinnan ja onko
päätös osoittautunut oikeaksi?
Kouluvalintaan ei taida yksi
blogikirjoitus riittää, joten palaan aiheeseen vielä, toivottavasti kommentteja
rikkaampana.
Ulkoasu nyt näköjään vähän hakee muotoaan kun saan muokattua tekstiä vain näin suureksi tai sitten ihan onnettoman pieneksi. Huomenna uusi yritys...
VastaaPoistaheippa!
VastaaPoistatuosta lasten pääsyn kieltämisestä, näin sen tapahtuvan hyvän ystävän (hollantilaisen) perheelle. He halusivat vaihtaa koulua koska eivät olleet tyytyväiset edelliseen kouluun (liikaa lapsia ryhmässä, pätemättömän tuntuiset opettajat jne.). Joten he kävivät tutustumassa uuteen kouluun, tämä 6-vuotias oli vähän ujona sivusta katsojana tänä tutustumispäivänä (mikä sinänsä ei mielestäni ole ihmeellistä). Poika pärjäsi edellisessä koulussa ihan hyvin, ei mikään loisto-oppilas mutta ei mikään huonokaan (jos kuusi vuotiasta voi vielä hyvin arvostella).
Tämän tutustumispäivän jälkeen näytti että paikka oli pojan, vaikka rehtorilta tuli vähän sekavaa tietoa. päivää ennen kesäloman alkua ystävälleni soitettiin että ikävä kyllä "heille ei ole tilaa"... ystäväni oli ihan shokissa eikä hän ymmärtänyt ollenkaan mitä oli tapahtunut.(luultavasti he eivät haluneet tätä ujoa keskitason oppilasta).
He joutuivat menemään kesälomalle ilman koulupaikkaa ja kahta päivää ennen syyslukukauden alkua paniikissa yrittää löytää uusi paikka...onneksi loppujen lopuksi onnistui.
Vähän paha maku jäi koulun toiminnasta, joten itse kierrän sen koulun varmaan kaukaa kun aika koittaa..
:) Jaana
Mielenkiintoinen blogi!
VastaaPoistaOma kouluhaku on viela aivan alkutekijoissa Amsterdamissa. Jain miettimaan tuota lausetta "eniten suomalaista peruskoulua muistuttavan koulun". Suurin osa ystavistani on paatynyt Montessori tai kansainvaliseen kouluun. Itse olen pitanyt hollannin koulusysteemia hyvinkin erilaisena suomeen verrattuna, varmaankin sen takia etta se aloitetaan niin nuorena. Ehkei se ero joissain kouluissa olekaan niin suuri? Jaan mielenkiinnolla seuraamaan blogia ja Sisun tarinaa. :)
Lina
Tervetuloa seuraamaan blogia!
VastaaPoistaJaana, varmaan on tosiaan parempi kiertää tuollainen koulu kauempaa, vaikka tuo kokemus ei taida olla täällä mitenkään erityisen poikkeuksellista, valitettavasti. Välttämättä ne "jonot" eivät siis kerro aina ihan totuutta siitä, miten suosittu tai hyvä koulu on vaan saattavat olla koulun keino valita oppilaitaan.
Lina, varsinkin aloituksen kannalta systeemit ovat tosiaan hyvinkin erilaiset. Ja ehkä sen vierauden vuoksi vanhemmille voi olla tärkeää etsiä mahdollisimman tutulta tuntuva koulu. Montessori on pedagogiikaltaan monelle suomalaiselle ehkä tutumpi vaihtoehto ja kansainvälinen koulu kielensä puolesta hollantia osaamattomalle luontevampi valinta. Ja tuo "eniten suomalaista peruskoulua muistuttava koulu" viittaa siihen, että vanhemmat eivät ole halunneet laittaa lastaan esim. kouluun, jossa oppilailta vaaditaan koulupuvun käyttöä (kuten joissain uskonnollisissa kouluissa) tai jonka arvot (esim. uskonnolliset) ovat samankaltaisia suomalaisen peruskoulun arvojen kanssa, siellähän suvivirsi on ainakin tähän asti kuulunut olennaisena osana kouluvuoteen.